Alkuinnostusta ilmassa, kun tuli ihan pakkomielteinen tarve päästä kirjoittelemaan, että kyllä vain, jotain pientä edistystä on tapahtynyt.

 

Reunojen kanttausta odottava satulahuopa odottaa edelleen keskeneräisenä, mutta kyselin jo äiteeltä ompelukonetta lainaksi, josko sillä onnistuis. Oma Pfaff ei tuota suostu ompelemaan, joten pitää testata josko äiskän Bernina suostuis taipumaan. Käsinompelu ei houkuttele sitten yhtään.

 

Pintelipatjojen sauma on purettu ja aseteltu uusiksi, mutta ovat vielä vaikka ompelua.

 

Satulahuovat, tai oikeastaan satulanmallinen yleishuopa ja yleismallin "barokki"neliöhuopa ovat kokeneet edistystä. Satulahuopaa tutkailin tuossa ja se on kunnoltaan oikeastaan aivan hyvä ja värikin on ihan kiva (purppurahtava?), että se taitaa päästä käyttöön ihan sellaisenaan. Nelihuopa koki kamaluuksia, kun kanttinauhat lensi roskiin ja aloitin tikkauksien purkamisen. Ja löysimpä vielä valmiiksi tuollaiset aivan mahtavan värisen iloisen vihreän värisen kankaan, jonka ajattelin tuohon huopaan käyttää. Alapinnaksi olis tyrkyllä tuollainen mintunvihreä fleece, mutta sitä on aika huolestuttavan naftisti. Tuossa vielä kuva neliöhuovan puolikkaasta ja tuosta suunnitellusta kankaasta. Fleece ei päässyt mukaan, kun näyttää salaman vaikutuksesta ihan valkoiselta.

 

 

Toppaloimille ei ole tapahtunut yhtään mitään. Ongelmana on lähinnä se, että ompelutilana toimii tällä hetkellä olohuone ja en nyt ihan välttämättä haluaisi hevosten toppaloimia olohuoneeseen.... Saattaapi olla, että odottelen kesäkelejä ja suoritan tuon ompelemisen ulkona, kun ei noilla loimilla enää niin kiirusta ole...

 

Vaneriset nimikyltit nostin jo tuolta kuivumasta pois ja innoissani meinasin valokuvata ne, mutta sitten iski sellainen takapakki, että ne pitää varmaankin lakata ennen kuin niitä voi valmiiksi sanoa. Taitaa ilman lakkaa lähteä nuo tekstit kavelemään noista kylteistä.