Prismareissulla eksyin tietysti taas lankapuolelle. Tietysti. Mukaan tarttui tämmöisiä. En kyllä kauheesti tykkää näitä tekokuitulankoja käyttää, mutta näitä punaisia lappuja ei voinut välttää. -30% kylläkin vain, mutta sekin jotain.

 Ja sitten tämä viimeaikainen ikuisuusprojekti. Piiiiitkät sukat. Eka sukka valmistui ihan ok ajassa, mutta tuo toinen takkuili. Tuo varsi oli niin ARGH! Vielä kun  piti yrittää saada samanmittaisen varret aikaiseksi. ;) Siinä ne nyt kuitenkin on. Valmiina. Enää vain puuttuu vähän kylmemmät kelit. Tosin ei tää Suomen kesä niin kauheen lämmin oo, mutta ei varmaan ihan näin kylmäkään.

Ja sitten äitille lupasin laittaa kuvan tästä minun tekemästä lännensatulan suojuksesta. Väittäisin, että tämä kangas on entisessä elämässään ollut verhot. Kuis on?

Tämä on muuten tosi näppärä suojusmalli, sen saa kasattua nyssäkäksi tuohon nuppipussiin, silloin kun suojus ei oo käytössä.

Sitten surruuttelin tämmösen ratsastusloimen. Pitää heppavanhuksen selän ratsastuksessa lämpimänä talvikeleillä. Loimessa on tuossa selänkohdalla satulalle aukko, mutta en jaksanu kuvausta varten laittaa satulaa.

Vuori on villakangasta ja päälys tuommosta veden pitävää ulkoilukangasta. Häntäremmi pitäs tähän vielä kehittää ja sitten vain kylmempiä kelejä odotellen, että päästään testaamaan.

Huomaa taustalla tuo vaaleanpunainen läiskä. Se on BoT-selkäloimi, johon tein suojuksen tuosta samaisesta vaaleanpunaisesta kankaasta, kuin mistä tuo lännensatulan suojus on. Myös huopasatula sai samasta kankaasta suojan, että kyllä pitäs olla verhot hyötykäytössä.