Edellisen postauksen lankavaihtoidea poiki yhden lankavaihdon. Idea oli kyllä aika kiva. Pääsin osasta lankoja eroon ja sain tilalle lankoja, joita saatan käyttää. Rahallisesti ei niinkään kannattava, sen verran kovat on nuo postimaksut, mutta muuten älyttömän mukava idea.

Nämä langat lähtivät maailmalle:

Ja mm. tällaisia tuli minulle:

Carolina tweed lankaa kahta sävyä, tuota sinisävyistä ja harmaasävyistä. Rowan:ia myöskin kahta sävyä, tuota punertavaa ja sinertävää. Loput lankavaihtoon joutavista langoista lahjoitin sitten yhdelle lähialueen koululle. Samalla lähti koululaisten iloksi myös jätesäkillinen kankaita. Toivottavasti koululaiset saavat askarreltua niistä jotain. =)

Tuolta löytyy kuva tuosta yhdestä peitosta, jonka kohdalla vähän mietiskelin, että pitää tehdä siihen tausta. http://didderiina.vuodatus.net/blog/2632845/valilla-paivittelyakin/

Noo siihen tuli sitten tehtyä tausta. Mieheltä kyselin mielipidettä, että teenkö kangastaustan, vai virkkaanko taustan. Miehen vastaus oli hyvin perusteltu: virkkaa, niin sulla menee vähän enemmän aikaa siihen. =D Ilmeisesti olen liian usein miettimässä, että mitäs sitten tekis…

Tuossapa sitten kuva valmiista peitosta. Ja nämä taustan langat on tuota vaihdossa tullutta Carolina Tweed lankaa. Lisäksi tein vähän reunoja tuollaisesta tummanliilasta langasta.
 

Kummityttö täytti 1v. ja jonkinmoista pientä käsityötä piti saada aikaiseksi lahjaksi. Tuli sitten tällaisia ihania lankoja ja niistä muotoitui pipo ja lopusta langasta kaulahuivi.

Harmi, että tätä lankaa ei tämän enempää ollut. Lapasetkin ois voinut muuten tehdä samaa sarjaa. Tuo pipo olikin aika mielenkiintoinen tehtävä. Löysin jostain kuvan tuollaisesta ”neliö” piposta ja mittasin kuvasta mittasuhteet ja niiden pohjalta tuo on toteutettu. Ja tietenkin lisäksi kudoin kaksinkertaisella langalla ja pienemmillä puikoilla, kuin mitä puikko-ohje oli. Että ei voi sitten tehdä asiaa itelleen enää vaikeammaksi. Tämäkin lanka tuli tuolta lankavaihdosta, sitä Rowan:ia.

Kauheasti en ole ompelupuolelle ehtinyt keskittymään, vaikka vihdoin tuon oman koneen sain kuntoon. Mutta sen verran sitä on pitänyt testata, että yksi oma collece-paita joutui kohteeksi. Paita oli niin rakas, ostettu ihan ite omilla rahoilla 13 vuotta sitten ja käytetty ja pesty mooonen monta kertaa. Raukka parka oli jo niin kärsinyt, että resorit oli kaikki puhkikuluneet. Mutta paita sai vielä lisäaikaa, kun 174cm kokoisesta paidasta tein tuollaisen 68cm paidan. Tämä kylkiluita monotteleva asukas saa sitten vuorostaan käyttöön tämän paidan.

Joulukin painaa päälle ja luonnollisesti joitain käsityöaiheisia joululahjoja tuli kehiteltyä. Mutta niistä taidan raportoida enemmän sitten kun lahjat on päässeet saajilleen, niin en etukäteen paljasta...